Kunnostusojitus

Kun­nos­tu­so­ji­tus tulee ky­seeseen kun oji­tusalueen ojat ovat tukkeu­tuneet niin, että vesi ei poistu enää oji­tusalueelta ja pu­us­ton kasvu on alka­nut taan­tu­maan. Kun­nos­tu­so­ji­tus­tarpeesta ker­too myös suokasvil­lisu­u­den lisääntymi­nen ja veden pin­nan nousu ojissa. 

Kun­nos­tu­so­ji­tuk­sessa kaive­taan auki tukkeu­tuneet ojat ja kaive­taan tarvit­taessa myös täyden­nyso­jia kui­v­a­tuste­hon paran­tamiseksi. Myös er­i­laiset vesien­suo­je­lu­toimen­piteet ote­taan kun­nos­tu­so­ji­tuk­sessa huomioon, kuten laskeu­tusaltaiden ja li­etekuop­pien tekem­i­nen. 

Kun­nos­tu­so­ji­tuk­sen yhtey­dessä kan­nat­taa paran­taa metsätilan kulkuy­hteyksiä pi­en­narteitä tekemällä. Pi­en­nar­tiet helpot­ta­vat metsänhoito- ja hakkuutöiden tekemistä ja tuo­vat selviä kus­tan­nussäästöjä myöhem­min to­teutet­tavissa hakkuissa. Pi­en­nar­tiet tulee tehdä siten, että pu­u­tavaran kaukokul­je­tus on­nis­tuu jäisen maan aikaan. Mitä ly­hyem­piin metsätrak­torin kul­je­tus­matkoi­hin päästään sitä parem­man hin­nan metsäno­mis­taja pu­ul­laan saa. 

Ke­mera tuki kan­nat­taa oji­tusalueilla hyödyntää. Tukea mak­se­taan ojien kaivamiseen, rumpui­hin, pi­en­nartei­hin sekä vesien­suo­jelu­rak­en­tei­den tekemiseen. 

Kun­nos­tu­so­ji­tus­su­un­nit­telun yhtey­dessä voi ja kan­nat­taa kar­toit­taa ja su­un­nitella myös hakkuu- ja ter­veyslan­noi­tus­tarve. 

Olemme myös tehneet tilauk­sesta os­alle asi­akkaista pelkästään oji­tus­su­un­nitel­man, jol­loin metsäno­mis­taja on itse huole­ht­inut pu­us­ton hoi­dosta ja/tai ojien kai­vatuk­sesta.